Theatrical play

Kaupunki vaikuttaa tanaan ihmeen hiljaiselta BKV:n, eli kaupungin julkisen liikenteen laitoksen lakon takia. Metrotunnelit olivat omituisen tyhjia, ja West endissakin (iso ostoskeskus jossa kayn nykyaan lounastamassa) mahtui hyvin liikkumaan, vaikka se yleensa on aika ruuhkainen.

Joku mainitsi mahdollisesta lakosta viikonloppuna, mutta en tietenkaan sita enaa maanantai aamuna muistanut, joten jouduin sitten kavelemaan kouluun todettuani ettei metro kulje. Saa oli hieman sateinen, joten onneksi sateenvarjo sattui mukaan. Ja onneksi matkaan ei kavellen mennyt kuin kymmenen minuuttia enemman, joten myohastyin tunnilta vain viitisen minuuttia. Tunnilla ei kylla ollut paljon ketaan, ihan hyvin olisi voinut kotia jaada nukkumaan, jai yo muutenkin niin lyhyeksi. Negotiation techniques tuntikin peruttiin, kun osanottajia olisi ollut vain muutama, sen takia tassa nyt keskella paivaa tata kirjoittelen...viela Presentation skills ja Hotel operations tunnit edessa (ja midterm test Hotel operationissa). Toivottavasti ne sentaan pidetaan, uskoisin niin. (Vaikka koetta ei kylla tarvitsisi olla!)

Jotenkin tuntuu etta taalla on nyt ollut paljon lakkoilua, kun helmikuussa oli juuri rautatietyolaisten lakko, mika vaikeutti Wienin matkaamme. Mutta ehka kahdesta lakosta ei voi vetaa mitaan yleistyksia maan tilanteen suhteen. Joka tapauksessa paljon tyytymattomyytta taalla tuntuu olevan asioihin, ja hallituksessakin on nyt jotain ihme draama pelleilya meneillaan, kun yksi paapuolueista ilmeisesti erosi...ihmisten puheista paatellen talla ei tosin ole mitaan konkreettisia vaikutuksia, vaan kaikki on pelkkaa teatteria.

Viikonloppuna oli joku hamara yleinen kevatsiivouspaiva. Ihmiset viskasivat kaikki vanhat rojunsa pihalle, ja roska-autot kiersivat niita sitten keraamassa. Oli mielenkiintoista kavella perjantai-iltana oopperasta kotiin, kun kadulla oli kymmenen metrin valein muutaman kuutiometrin kasoja vanhoja sankyja, tuoleja, vanerilevyja, vaatteita, nuken paita, rikkinaisia jaakaappeja jne.

Kavimme tosiaan perjantaina oopperassa Elinan kanssa Toscan katsomassa. Ei juuri ollut mieleeni, vaikka onkin naita klassisia oopperoita. Olen pitkaan odottanut paasevani katsomaan italialaista oopperaa (Puccinia), mutta taytyy sanoa etta tama oli pettymys, Wagnerin Ring sarja pesee sen kuus-nolla. Katsomista hankaloitti myos hieman libreton puuttuminen (miksi ihmeessa niita ei ollut myynnissa), ja unkarinkielinen tekstitys. Pysyin kutakuinkin karryilla niiden parin unkarinkielisen sanan perusteella mita ymmarsin, mutta tuli myos pari vaarinkasitysta, ja loppu jai vahan hamaran peittoon.

Jotenkin vain ooppera ei ollut itselleni tarpeeksi melodinen, tai sitten en vain pitanyt toteutuksesta. Tai ehka en vain pitanyt suuresti naissolistin aanesta, en ainakaan missaan vaiheessa kokenut sen suurempia elamyksia tai selkapiin varistyksia kuten yleensa loistavaa oopperalaulua kuunnellessani.

Keskiviikkona sen sijaan kavimme Riikan kanssa katsomassa Joutsenlampi-baletin, ja se miellytti suuresti. Kyseisessa versiossa oli myos onnellinen loppu ilokseni, perinteinen versio kun taitaa olla aika traaginen. Oli myos hiukan erilainen kokemus kuin edeltavan viikon Szenvedely (Intohimo), joka oli aika lailla modernimpi teos...(ja miuta aina alkaa arsyttaa liika modernius, kun se tuntuu niin teennaiselta)

Kaiken kaikkiaan on kylla mennyt turhan paljon aikaa huvitteluun ja leffojen katsomiseen jne, koulutyot on vahan jaaneet rempalleen. Alkaa kylla vahan tuntua etta olen turhan paljon kursseja ottanut, mutta jospa tasta viela selvitaan.

Kevat tulee, aurinko paistaa ja kaikki hyvin :-)