Ruoanlaiton iloja ulkomailla

Asioita joita kaipaan Suomesta:

-ruisleipä (onneksi jotain täysjyväpaahtoleipiä on sentään löydetty)

-raejuusto (täällä on vastaava tuote, mutta maku ja rakenne ovat täysin erilaiset :-D)

-maitorahka (onko olemassa jotain vastaavaa helppoa proteiinipitoista välkkäriä?)

-purkitetut kikherneet (liottaminen ja keittäminen on niin työlästä...yksi kauppa löydettiin, josta purkkeja saa, mutta kansi on niin paksu, että improvisoitu purkinavaajamme eli kuorimaveitsi meni mutkalle (edelleen odottelemme sitä luvattua purkinavaajaa, Jana ;-) ))

-juustot (täällä on ihan mahdotonta löytää hyviä juustoja juustoiltaa varten...Mustaleima emmental, leipäjuusto, chevretuorejuusto, kuinka kaipaankaan teitä! Leivänpäällisjuusto on kohtuullisen hyvä onnistuttu löytämään, mutta on kyllä törkeän rasvaista. Vähärasvainen vaihtoehto, joka vahingossa ostettiin, maistui muovilta.)

-"eksoottiset" ruoanlaittotarvikkeet (kookosmaitoa, inkivääriä, tex-mex juttuja yms on vaikea löytää ja ovat huonoja/kalliita)

-vaniljasokeri (en ole löytänyt hyvää, omituisen makuisia...)

-karkit (missään vain ei ole niin hyvää karkki/suklaavalikoimaa kuin Suomessa...paitsi Milkan suklaat ovat kyllä kivaa vaihtelua)

Ylipäätään tutut ruoanlaittotarvikkeet tuppaavat olemaan vähän erilaisia, mikä aina aihetuttaa päänvaivaa. Jopa haarukkaleivistä, joiden resepti on aiemmin ollut takuuvarma, tuli omituisen makuisia (epäilen joko vaniljasokeria, voita tai jauhoja). Ruokavalio on mennyt hyvin pitkälti uusiksi, mikä joiltain osin on ihan hyväkin. Kasviksia on tullut ujutettua ruokavalioon aika paljon aikaista enemmän.

Kaurapuurohiutaleita sentään löydettiin tuossa yksi päivä, joten siitä on nyt nautittu viime aamut. Ainut ongelma on, ettei ole vielä hyvää raejuustoa löytynyt sen kanssa syötäväksi. Kikherneille proteiinipitoista korviketta etsiessä olen myös ihastunut punaisiin ja vihreisiin linsseihin, joiden totesin olevan helppoja ja herkullisia! Lihaa emme hirveästi kotona harrasta, mutta tätä edesauttaa sekin, että lihat ovat epäilyttävän näköisiä :-D (aika vähän luutonta/nahatonta kanaa esim, jauhelihat on pääasiassa possua ja muutenkin erilaisen näköisiä jne).

Karkkien huonous on ehkä vain ihan hyvä asia, sillä sokerinsyönti on taas ihan karannut käsistä (minulta lähinnä, Joni on ihailtavan hyvin onnistunut välttämään). Muistelen, että luin joskus tutkimuksen, jonka mukaan sokeri on yhtä koukuttavaa kuin heroiini, ja en kyllä epäile yhtään. Aina kun päätän, että nyt alkaa terveellinen elämä, niin seuraavana päivänä kuitenkin on niin kärttyinen ja sokerinnälkäinen, että "jos nyt vielä tämän yhden herkun itselleni sallin...". (Kirjoituskuukauteen osallistuminen ei myöskään ole auttanut, kun "palkitsen" itseäni aina herkuilla...) Tämän viikonlopun strategia on mättää itseni täyteen sokeria ja sitten maanataina lopettaa "cold turkey", eli kerrasta poikki. Katsotaan miten käy :-D

Uuden elämän aloittelua

Kohta viikko vierähtänyt Budapestissa, ja täytyy kyllä ihmetellä hyvää itsekuriamme ulkonasyömisten määrässä. Tähän mennessä olen varmaan laittanut kotona enemmän ruokaa kuin koko viiden kuukauden opiskelijavaihtoni aikana joku vuosi sitten. Tänään sentään kävimme lopultakin suosikki "palacsinta"-paikassamme (palacsintat ovat siis lettuja unkarilaisittain), ja että olikin taivaallisen hyvää (ja halpaa!)! Etenkin kun olemme muutoin olleet aika vähäsokerisella ruokavaliolla.

Tähän Unkariin muuttamiseen liittyy selvästi meillä puhtaalta pöydältä aloittamisen henki. Ehkä isoimpana asiana aloitimme herkkulakon (joskin maltillisen, joitain harkittuja "sortumisia" on sallittu) ja ruokavalio on muutenkin ollut terveellisen kasvispainotteinen. Jokapäiväiseen ohjelmaan on ainakin toistaiseksi kuulunut aamukävely/-liikunta. Kämppäkin on toistaiseksi pysynyt hyvässä järjestyksessä, mitä minut paremmin tuntevat voisivat pitää mahdottomuutena. Mitä kaikkea sitä saakin aikaan kun ei ole kiire töihin :-)

Töistä puheen ollen, sain lopultakin aloitettua oman "työni", eli kirjoittamisen. Nettiyhteys oli aamulla poikki, joten eipä oikein ollut muutakaan tekemistä, kuin aloittaa kirjoittaminen. Ehkä pitäisi vakavastiottaen harkita jotain koneelle asennettavaa netin käyttöä rajoittavaa ohjelmaa? Tällä hetkellä kyllä isompi ongelma, kuin netin käyttö, on keskittymiskyvyn puute. Minulla on useita tarinan alkuja -osa pidemmällä, osa vasta ihan alussa- joista en oikein osaa päättää, mitä lähtisin pääasiallisesti työstämään. Ehkä pitäisi järjestää äänestys?

Back in Budapest

No niin. Täällä sitä taas ollaan. Nyt kun taas näillä näkymin tulen pidemmän aikaa Budapestissa asumaan, niin ajattelin aloitella tätäkin blogia, jos joku haluaa kuulumisia seurata.

Tilannepäivitys siis niille, jotka eivät vielä ole asioista perillä: päätimme tuossa puolisen vuotta sitten Jonin kanssa, että muutamme ehkä vuorkasopimukseni loppuessa syyskuussa Budapestiin, ja niinhän siinä sitten kävikin. Ja ei, en tee täällä töitä, enkä opiskele. Tarkoitus olisi keskittyä nyt vuoden aikana enemmän fantasiakirjoittamiseen, katsotaan mitä siitä tulee. Kirjoittamisen edistymisestä ja siihen liittyvistä ajatuksista tulen raportoimaan enemmän täällä (englanniksi). Joni jatkaa täällä omia bisneksiään normaalisti, eli pääasiassa kehittää superhyviä mobiilipelejä android-puhelimiin (niitä voi muuten ladata täältä ).

Moni on myös kysellyt syitä, että miksi juuri tänne ja miksi nyt jne, niin pikakertaus myös tästä päätösprosessista: vuokrasopimuksen loppumisen vuoksi olimme jokatapauksessa muuttamassa Jonin kanssa yhteen, mutta rupesimme sitten miettimään, että onko pakko muuttaa juuri Helsinkiin. Minulla oli juuri hetkellinen pitkäaikainen motivaatiopuutos opiskeluiden suhteen, töihin en ollut mitenkään loputtoman sitoutunut, ja Jonin työt taas seuraavat mukana minne vain. Päättelimme, että olisi hyvä aika kokeilla ulkomailla asumista, kun ei ole suurempia sitoumuksia nyt kotimaassa mihinkään. Maan piti olla hintatasoltaan edullinen, jotta pystyisimme kummatkin pääasiassa Jonin tuloilla suht mukavasti elämään, joten pienen pähkäilyn jälkeen maaksi valikoitui Unkari, ja sieltä tietenkin Budapest, josta kummatkin kovasti pidämme. Sen lisäksi, että olemme käyneet täällä useita kertoja (ja olin itse täällä vaihdossa puoli vuotta), meillä asuu ystäviä Budapestin lähistöllä, joten valinta tuntui sikälikin turvalliselta. (Muita vaihtoehtoja olivat pääasiassa Thaimaa ja Espanja.)

Puolen vuoden säästämisen ja muuttojärjestelyiden jälkeen (jotka tietenkin tiivistyivät lopulta pariin viimeiseen päivään :-D), saavuimme lopultakin tänne tiistai-iltana köröteltyämme kolme päivää Baltian, Puolan ja Slovakian halki. Viime päivät ovat kuluneet järjestellessä kämppää, shoppaillessa kaikkea pientä tarvittavaa, ja tutustuessa uusiin asunkulmiin (testatiin jo lähin pikakiinalainen, joka oli aivan kauhea, ja lähin pizzeria, joka oli myös aika karmea :-D). Joka päivä on käyty läheisessä ostoskeskusessa, Arena plazassa, tai oikeastaan siellä olevassa Tescossa, josta saa oikeastaan melkein mitä vain mieleen tulee (vähän kuin Prisma, mutta halvempi), paitsi jostain syystä leikkuulautoja. Tai ainakaan en niitä sieltä ole onnistunut löytämään.

Johtuneeko kuumuudesta, vai mistä lie (täällä on siis vielä hellekelit), jostain syystä olemme joka aamu heränneet ilman kelloa jo joskus kahdeksan jälkeen, ja menneet nukkumaan puoliltaöin, minkä meidät tuntevat tietävät olevan varsin omituista (yleensähän siis heräämme puoliltapäivin...) Se etu siitä on kuitenkin ollut, että olemme saaneet käytyä joka aamu aamukävelyllä ennen helteen iskemistä. Saa nähdä jatkuuko tämä ihme aamuvirkkuilu vielä jatkossakin, vai valummeko pikkuhiljaa taas yörytmiin.

Varsinaista kirjoittamista en vielä ole saanut aloitetuksi, ja sitä tässä parhaillaan jännitänkin. Mutta ehkäpä blogin kirjoittaminen on jo ihan hyvä alku :-)

Ruokamatkalla Budapestissa

Viikon Gödöllössä löhöilyn jälkeen (lähinnä pelaamista ja pääsykokeisiin lukemista) saavuimme sunnuntaina Jonin kanssa Budapestiin. Kolmen päivän "nähtävyyksien" katselu on tähän mennessä koostunut lähinnä kahviloista ja ravintoloista :-D

Mutta mitäpä sitä muutakaan tekemään, kun kaikki tärkeimmät nähtävyydet on jo viime kerroilla kierrelty. Ainoat kiinnostavat mitä ei ole vielä tullut kierrettyä ovat lähinnä Terror House (mutta sinne ei jaksa mennä kun siellä ei saa valokuvata) ja tippukiviluolat (mutta sinne ei jaksa mennä kun ei tiedä millä liikennevälineillä pääsee). Ravintoloista on tähän mennessä koluttu:

-joku semi-italialainen paikka jossa oli kohtuu hyvää pastaa ja muuta ruokaa
-Histeria cafe (Jonin suosikkijäätelöannos koko maailmassa, eli kookoskuppi, ja hyviä jäätelöitä muutenkin)
-Princessa (metropysäkeillä erinäisiä leivoksia myyvä ketju, kivan lihottavaa aamupalaa)
-Choco bar Noir (huippua kuumaa suklaata, suklaafondueta ja lämpimiä voileipiä ja ihana paikka)
-kreikkalainen ravintola Mammut-ostoskeskuksessa (ihan superhyvää kalkkunagyrosia, miksei tälläistä saa Suomesta, vain niitä turkkilaisia kebabmömmöjä...)
-Karma cafe (hyvää kanaceasaria, jänniä drinkkejä)
-Sirius téaház eli teetalo (iiiiso teelista ja rentoa lattioilla makoilua)
-Va piano (huippua pastaa, jonka valmistumista tosin joutuu seisaalleen odottamaan)
-joku kahvila Ferenz Liszt terillä (hyvä palvelu, kohtuu ruoka)

Teetalossa ja kaakaotalossa pitänee vielä pari kertaa vierailla...lisäksi listalla käymättä vielä Leroy cafe, mahdollisesti Pizza Hut ja Cara mia, ja kommuistipubi Marxim. Gourmet-matkailua ilman varsinaista gourmeta :-D

Kuvia viime päiviltä

Viimeinen viikko siis meneillään jo Budapestissä, enää itesasiassa neljä kokonaista päivää jäljellä. Ajattelin sen kunniaksi pari kuvaa viime päiviltä lopultakin latailla tänne.


Lauantaina käytiin Hesterin kanssa János hegyllä (János kukkula), joka on Budapestin korkein kohta. Päivä oli ihanan aurinkoinen, ja matka muutenkin mukava. Mennessä kokeilimme kahta uutta kulkumuotoa, Cog wheel railwayta (älkää kysykö mitä se tarkoittaa, mutta kiva se oli, mentiin paljon ylämäkeen) ja Lasten rautatietä (kuvassa). Lasten rautatiellä siis lapset toimivat lipunmyyjinä, tarkastajina ja jonkinlaisina asemamiehinä, aikuiset kyllä ihan ajavat junia.



Minä avovaunussa:

Kiva näkymä junasta:

Löysin kivan kuvakulman:

Näkötorni Janos kukkulan huipulla (ja kuten kuvasta näkyy pizza on maistunut täällä oleskellessa... :-D):

Siellä se Budapest häämöttää (ja taas mie tungen kuvaan):

Näkymiä hiihtohissistä alastullessa (kuva ei tee oikeutta, kyyti oli aivan ihana - kuului vaan linnun laulua ja näkymät oli uskomattomat):

Ja sitten lyhyt hyppäys ajassa taaksepäin. Perjantaina kävin Gödöllössä, jossa aiemminkin olemme Jonin kanssa olleet, mutta jossa ei sillä erää tullut paljon näkymiä tarkasteltua. Eli pari kuvaa sieltä siis.

Gödöllössä on kaunis keisarinna Sissin palatsi, jonka pihalla lähinnä lueskelin suurimman osan päivästä, en jaksanut mennä järjestetylle kierrokselle. Mutta rakennus oli kyllä ulkoakin kaunis:

Muuta Gödöllössä ei sitten juuri olekaan, paitsi jonkinsortin museo, jossa ei pettymyksekseni ollut mainostettua näyttelyä, jota menin sinne katsomaan, ja maailman rauhan kongi:

Tänään kävin sitten siivoilun ja pakkailun lomassa pienellä kävelyllä ja lukemassa Margitin saarella. Räpsäisin samalla pari kuvaakin. Budapestissä on paljon vihreitä paikkoja, tässä yksi mielestäni kohtuullisen kaunis näkymä:



Kuva Ketjusillasta, eli Budapestin muistaakseni vahin ja tunnetuin silta:

Ja sitten vielä loppuun kuva yhdestä varmaankin Budapestin kuvatuimmasta patsaasta:

Update

Hmh.

Aikaa on vähän päässyt vierähtämään viime kirjoituksesta.

Ollut nyt vieraita niin paljon koulukiireiden ohella, ettei ole oikein kerinnyt kirjoittamaan. Ensin äippä ja Jörgen kävivät täällä pääsiäisen jälkeen, sitten Joni tuli kolmeksi viikoksi huhti-toukokuun vaihteessa ja viimeisimmät vieraat Reeta ja Rami lähtivät toissapäivänä puolentoista viikon oleskelun jälkeen.

Ja nyt on niin pitkä aika viime kirjoituksesta, ettei meinaa irrota tekstiä sitten millään. :-D

No, jospa aloitetaan koulusta. Viimeinen koe oli perjantaina, mutta joudun vielä jännittämään että pääsinkö sitä läpi (tai kokeen varmasti pääsin, mutta kurssia en silti välttämättä kun mid-term koe meni niin huonosti - controlling siis kyseessä). Ärsyttää kyllä jos en pääse, ei varmaan enää ensi viikolla kerkiä uusimaan, ja ensi viikon lauantaina lähteekin sitten lento jo takaisin Suomeen, jaiks.

Kaikki muut kurssit onneksi menivät läpi helposti, ja hotelliaineita (hotel operations ja hotel management) lukuunottamatta kaikista tuli vitonen. Small business games kurssiin olen erittäin tyytyväinen, onnistuimme saamaan simuloidun hotellimme n. 300 000 plussan puolelle (parhaimpien tulosten joukossa). Strategic management pelotti kaikkein eniten, mutta suullinen koe erasmus oppilaiden tapauksessa tarkoittikin sitä, että Joshka-papa (nazi-Laszló) pyysi nähdä muistiinpanot (tarkastaakseen onko ollut tunneilla) ja kysyi yhden kysymyksen ja jos siihen osasi edes suurinpiirtein vastata jotain sai vitosen.

Muutamaan viimeiseen viikkoon ei ole onneksi edes tarvinnut hirveästi koulussa olla, niin on kerinnyt vähän paremmin vieraita viihdyttämään.

Reeta ja Rami tosin eivät tarvinneet suuresti viihdytystä, kohtuullisista säistä huolimatta taisimme viettää suurimman osan ajasta sisätiloissa katsoen Lostia :-D Ekana päivänä sentään käytiin Margitin saarella vähän istuskelemassa ja pelailemassa.

Mutta joo. Ei enempää tällä erää. Ei vain irtoa, ei niin millään.

Cube

Käytiin tänään Elinan kanssa ostamassa itsellemme Rubikin kuutiot (se on muuten unkarilainen keksintö, tiesittekös?).

Parin tunnin pyörittelyn jälkeen olen valmis viskaamaan sen ikkunasta läpi :-D Ja yhtä siirtoa vaille henkisesti valmis katsomaan kaikki mahdolliset ratkaisukaavat netistä. Mutta ei. Pakko on yrittää. Vaikka henki menisi. Vielä kerran.

Tänään oli taas ihana sää, niin lämmintä. Vaikka iltapäivästä meni jo pilveen, oli silti suorastaan hiostavan lämmin. Sateen tuntua ilmassa. Käytiin terassilla kahvilla, ja päästiin lopultakin Elinan kanssa vierailemaan kaakaotalossa, masala ja chilikaakaota :-) Tai siis ei oikeastaan kaakaota, vaan sellaista lähinnä sulatettua suklaata, oikein hot _chocolate_.

Small business gamesin tunnilla pelattiin kolme vuosineljännestä (pelin ideana siis tehdä hotellista tuottava, tietokoneeseen syötetään hintatietoja yms päätöksiä ja sitten se sylkee tulokset ulos). Oli ihan kuningasolo kun tulot vaan nousi nousemistaan ja asiakaspalautteet parani. Tosin käteisen puolesta ollaan edelleen miinuksella, mutta vielä on vuosi aikaa muuttaa se asia. Siinä ja siinä mennäänkö plussalle, mutta mahikset on. Jännättää silti onko tehty oikeita päätöksiä pitkällä tähtäimellä.

Koulutyöt kasautuu kasautumistaan, mutta mihinkään ei osaa keskittyä. Kiinnostaa vaan kaikki muut asiat, joihin niihinkään ei osaa keskittyä. Pitäisi esim. kirjoittaa työhakemuksia kesälle, ajattelin hakea postin hommiin ja yölehden jakeluun, vähän vaihtelua. En halua hikoilla ravintolassa toista kesää peräkkäin, nyt on pakko lomailla. Respaan menemistä voisi harkita, mutta paikkoja ei ole juuri tarjolla, ja nekin varmaan menevät vähän kokeneemmille. Ja edelleenkin, haluan lomailla. Ei missään nimessä koko kesää töitä. Ei ei ei. Kulttuurishokkihan siitä tulisi tämän jälkeen :-D

Ai niin: "Hei. Olen Varpu ja olen Iltalehti narkkari." Kehittäisikö joku sopivan vieroitusohjelman tai vaihtoehtoisesti järkevää luettavaa?

Idolskin alkaisi syksyllä. Pitäisiköhän sitä hankkia kokemusta itsensä nolaamisen jalosta taidosta ja mennä taas telkkariin sihisemään. S s s s. Ehkä voisin pukeutua haalareihin ja olla seuraava Sami Hokkarinen Sami Hokkarisen paikalla.

Mutta tuo kuutio. Piru vie.