Spring dreams

Ah. Kevät.

Täällä on jo parina päivänä voinut ilman pelkoa paleltumisesta kävellä ulkona pelkässä t-paidassa ja kevyessä neuletakissa (~+15). Ihanaa. Tuulikin on niin lämmin, että ei häiritse vaikka vähän navakasti tuulisikin.

Käytiin Elinan kanssa toista kertaa lounaalla kivassa viinikellari-tyyppisessä ravintolassa, tosi hyvää ruokaa, vaikka ei hintatasoltaan halvimpia paikkoja. Possu oli jälleen uskomattoman mureaa (oluella maustettua possua :-)) ja ruoka muutenkin herkullista. Olen myös ihastunut täkäläisiin makeisiin/puolimakeisiin punaviineihin. Ja palvelu on todella ystävällistä ja mutkatonta, viime kertainen tarjoilijamme muisti meidät heti sisään kävellessämme ja tervehti tuttavallisesti.

Koulussa alkaa vähän turhauttaa huono opetuksen taso. Ja kun äiti silloin joskus kysyit että olisiko se Dubai nyt oikeasti niin paljon parempi paikka että siitä kannattaa niin paljon maksaa, niin voin kyllä 95% varmuudella sanoa, että kyllä, kyllä siitä olisi kannattanut maksaa. Siellä sentään opettajat eivät ole mitään eläkeikäisiä vinksahtaneita kielitaidottomia kääpiä, jotka eivät ymmärrä tämän päivän elämästä tai koulutuksesta mitään...mutta muutoin kyllä olen vielä toistaiseksi oikein tyytyväinen valintaani. Etenkin näin aurinkoisina päivinä Budapest on oikein kaunis kaupunki, ja ihmiset täällä ovat todella ystävällisiä...huomenna olen itseasiassa juuri menossa leffaan erään unkarilaisen tytön kanssa jonka kanssa olen samalla kurssilla koulussa.

Olen kyllä nähnyt kummallisia unia sitten tänne tuloni jälkeen. En ole nähnyt unia vanhemmistani ainakaan niin että niitä muistaisin sitten varhaislapsuuden. Tänne tuloni jälkeen olen sen sijaan melkein joka yö nähnyt hirveän perhekeskeisiä unia. Pari päivää saapumiseni jälkeen näin unta että isi ja Sirpa ryhtyivät tanssijoiksi ja esiintyivät jossain tanssispektaakkelissa (olivat muuten tosi hyviä :-D), sitten näin unta että äiti sai uuden lapsen ja olin synnytystä katsomassa, ja sitten Henna meni naimisiin Honkatien talossamme (oletettavasti Tonin kanssa, ei käynyt unesta ilmi :-D). Yksi viimeisimmistä unista oli sellainen että vedenpaisumus iski maailmaan, ja olimme äidin ja Hennan kanssa aikaisemmin sopineet tapaavamme jossain ja pelastautuvamme äidin laivalle jos näin käy, ja sitten sainkin tietää että äiti oli siirtänyt tapaamispisteemme Hollantiin ja meidän pitäisi lentää sinne ensin ja etsiä äiti jostain... :-D

Mutta palatakseni takaisin kevääseen, niin harmillisesti vaikka ilmat ovatkin ihanat, niin päivät eivät vielä ole hirveän pitkiä. Kello on nyt viisi ja aurinko taitaa laskea puolen tunnin sisällä, enkä kerkiä enää ulos nauttimaan viimeisistä auringonsäteistä niinkuin tarkoitus oli. Voisin silti ehkä lähteä minisightseeing tourille ja ottaa trolibussin (sähköllä kulkeva bussi) Varosligetiin eli kaupunginpuistoon, kun se tuosta melkein talon edestä kerta lähtee...